Blogissa pääosassa ovat kotitarvekanalassa asuvat tyrnävänkannan kanat, jotka kuuluvat Luke:n suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaan.
Kaikki blogin valokuvat on itseotettuja, ellei toisin ole ilmoitettu. Kuvien kopioiminen ja käyttö ilman lupaa kielletty!

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kanalan vuosi

Tänä vuonna kesä saapui koleana ja kanat muuttivat talvikanalasta kesäkanalaan lopulta vasta kesäkuun alussa. Edellisenä vuonna muutto tapahtui jo paljon aiemmin. Sopivan muuttoajankohdan huomaa kanoista; kun kevätaurinko alkaa lämmittää sopivasti ja luonto herää, kanalan ikkunan eteen asetutaan tähystelemään ulospääsyä ja ottamaan aurinkoa.

Oman parven kohdalla kahden kanalan ratkaisu on ollut toimiva. Keväällä kesäkanala siivotaan, kalkkimaalataan, laitetaan uudet puuosat eli orret, munintapesät, tasot ja portaat, ulkotarhan kunto tarkastetaan sekä tehdään tarvittavat korjaukset ennen kanojen muuttoa.




Kanojen siirron yhteydessä olen tehnyt loishäädöt koko porukalle ja tarkastanut jokaisen muutenkin huolellisesti läpi. Näin jokainen kana saa perusteellisen "terveystarkastuksen" takuuvarmasti vähintään kaksi kertaa vuodesta, päivittäisen seurannan lisäksi.


Kesän aikana talvikanala tyhjennetään ja siivotaan huolellisesti. Talvikanalassa olevat munintapesät ovat irrallisia, joten ne pestään painepesurilla. Orret ja muut puuosat vaihdetaan. Minulla on mahdollisuus jakaa talvikanala kahteen osaan ja kesän aikana olen suunnitellut valmiiksi seuraavan talven siitosryhmän / siitosryhmät. Mahdolliset väliseinien muutokset on helppo toteuttaa talvikanalaan sen ollessa tyhjillään.

Kanat saavat asua kesäkanalassa niin pitkälle syksyyn kun ulkoilu on mahdollista ilman, että kanala jäähtyy kohtuuttomasti luukun ollessa päivällä auki. Olen pitänyt syksyisin lämpölamppua lisälämpönä vain, jos parvessa on tipuja. Kanala lämpenee jo ennen pikkupakkasia kesän aikana kertyneen kestopehkun voimin. Tämä ratkaisu on vähentänyt siivoamisen tarvetta tuntuvasti. Kakat putsataan pois vain tasoilta ja portailta pitkin kesää, pesiin vaihdetaan oljet sen mukaan kuin tarvetta on ja vanhat olen heittänyt pehkuun. Kun käytössä on ollut olkipelletti ja orsien alla lisäksi turvetta, ilma on pysynyt hyvänä ja lisäkuivikkeen tarve on ollut pieni.

Kanat aloittelevat sulkasadon kesäkanalassa ja munintapaussilta paluu tapahtuu useimmilla kanoilla melko pian talvikanalaan muuton jälkeen. Pahin ja pitkäkestoisin sulkasato on tähän mennessä ollut niillä kanoilla, jotka eivät koskaan haudo. Hautovat kanat vaihtavat sulkiaan tipuilun aikana ja syksyn sulkasato on varmaankin juuri siksi maltillisempi.

Koska en omista hautomakonetta, tipuja tulee kanalaan sitä mukaa kun kanat innostuvat hautomaan. Kanani ovat osoittautuneet hyvin aktiivisiksi hautojiksi ja tahtojen taistelu (kana haluaa hautoa, minä yritän suostutella olemaan hautomatta) päättyy yleensä tipukuumeisen kanan voittoon. Tästä johtuen kanalassa on usein vähintään muutama ylimääräinen nuori kana tai kukko. Olen pyrkinyt myymään ylimääräiset kanat ja kukot pois kaksi kertaa vuodessa; keväällä ennen kesäkanalaan muuttoa ja syksyllä ennen talvikanalaan muuttoa. Syksyllä jätän kevään ja kesän tipueista jokusia nuorikoita talveksi, jolloin munantuotanto jatkuisi katkeamattomana läpi talven. Kevätpuolella tiedän, mitkä edellisvuonna jätetyistä nuorista olisi hyvä pitää omassa parvessa ja mitkä voin myydä eteenpäin.



Seuraava postaus käsittelee kanojen tauteja aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Erityisesti mykoplasma on herättänyt runsaasti keskustelua kesän 2015 aikana. Eviran sivuilta löytyy 12.6.2015 julkaistu tiedote sekä tietoa mykoplasmasta. Myös ETT on julkaissut oman tiedotteen mykoplasmasta kesäkuussa.